Taisto Miettinen Kauppatieteiden lisensiaatti, Varatuomari, Kaupunginvaltuutettu

Maahanmuuton kustannukset - oikeudenmukaisuusnäkemyksenä

Kansan mielestä valtion menoja maahanmuutosta (42%) ja kehitysyhteistyöstä (35%) halutaan leikata. Maahanmuutossa ja kehitysyhteistyössä sekä niiden kustannuksissa on käsitykseni mukaan kyse oikeudenmukaisuus-ajattelusta. Kotimaassa kaikenlaisia etuuksia halutaan leikata ja on leikattukin laman aikana. Asiassa koetaan epäoikeudenmukaiseksi se, että maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kustannuksia ei vastaavasti leikata, vaan niitä halutaan jopa korottaa.

Asuminen on kaikille tärkeä asia. Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös tilanne, että esim. kun sinä veronmaksajana odotat perheellesi asuntoa, niin maahanmuuttaja saattaa ohittaa sinut jonossa.

Myöskin työ/työpaikka on kaikille tärkeä asia ja mahdollinen oma työttömyys nähdään myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä maahanmuuton lisäämisessä. EVA:n tutkimuksen mukaan ”Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista. Työn tarjonnan lisäys johtaa vääjäämättä myös työn kysynnän kasvuun.” Maahanmuutto kasvattaa työikäisen väestön määrää, näin on. Työikäisen väestön lisääminen ei kuitenkaan paranna työllisyyttä, vaan lisää työttömien lukumäärää. Raportin päätelmän mukaan työttömien lukumäärän kasvattaminen siten vähentäisi työttömyyttä. Yhtälöä on vaikea ymmärtää. Suomalaiset haluavat itselleen töitä, joka vaatimus on oikeudenmukainen.

On hienoa, että voimme olla auttamassa maahanmuuttajia ja ulkomailla hätää kärsiviä. Tämä on oikeudenmukaista. Tähän liittyvät kustannukset halutaan kuitenkin mitoittaa valtion talouteen. Tämäkin on oikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka ovat tehneet töitä yhteiskunnan varojen eteen. Jos sinulla ei ole varaa hankkia leipää perheesi pöytään, niin jakaisitko näitä vähäisiä varojasi muualle tai ottaisitko sinä siihen jopa lisää lainaa? En lähtökohtaisesti usko siihen. Jos sinun taloutesi ei ole kunnossa, niin on melko varmaa, että käytät varasi oman taloutesi tasapainottamiseen. Myös valtion odotetaan toimivan vastaavasti omaa rahapussia hoitaessaan. Tämäkin asia koetaan oikeudenmukaiseksi.

Valtion taloutta tulee hoitaa siten, että kansalaisilla on hyvä olla. Kun kansalaisilla on hyvä olla, niin on oikeudenmukaista jakaa hyvää myös muillekin. Tämän vuoksi valtiomme talous tulee saattaa pikaisesti kuntoon.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

http://www.eva.fi/blog/2015/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilman-maahanmuuttoa/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Maahanmuutossa ei ole kyse siitä että autetaan hätää kärsiviä vaan tänne muuttaa pieni joukko ihmisiä työn, opiskelun tai perheen takia. Pakolaisten vastaanotto on ihmisten auttamista mutta pakolaisten osuus maahanmuutosta taas hyvin pieni. Maahanmuutto tuottaa pientä plussaa valtion kassaan.

Maahanmuuttajia ei suosita asuntojonoissa vaan päinvastoin. Asunnottomuus on yleisempää maahanmuuttajien keskuudessa verrattuna valtaväestöön. Maahanmuuttajilla myös paljon vaikeampaa saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta.

Käyttäjän taistomiettinen kuva
Taisto Miettinen

Maahanmuutto lehtien tutkimuksessa lienee yleiskäsitteenä, jota käytetty myös kirjoituksessa
Maahanmuuton kustannuksista tarkoittanet https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1...
Maahanmuuttajilla varmuudella vaikeampi saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Pakolaisille pyritään järjestämään asuntoja, joissa täällä asuvat kansalaiset kokeneet itsensä ohitetuksi

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Eihän tuossa antamassasi linkissä puhuta kustannuksista (tai tuotoista) vaan sosiaaliturvan käytöstä. Siinä myös todetaan että kantaväestön saamat sosiaalietuudet on "puolet maahanmuuttajien etuussummaa suuremmaksi".

Pakolaiset (joka siis hyvin pieni osa maahanmuuttajista) saavat ns kuntapaikan kun tulevat maahan. Siis ensimmäinen asunto pyritään järjestämään osana pakolaisten vastaanottoa. Mutta tämä ei koske maahanmuuttajia vaan ainoastaan pakolaisia.

Käyttäjän taistomiettinen kuva
Taisto Miettinen Vastaus kommenttiin #3

Mikä on viittaamasi tutkimus maahanmuuton kustannuksista ?

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren Vastaus kommenttiin #4

"Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuutto kasvatti vuonna 2011 julkisen sektorin tuloja summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta."

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/06/1...

Käyttäjän taistomiettinen kuva
Taisto Miettinen Vastaus kommenttiin #5

Mitenköhän tuo menopuoli, josta monet on pyrkineet saamaan selvyyttä ?

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren Vastaus kommenttiin #6

Tuossa OECD:n tutkimuksessa oli selvitetty sekä meno- että tulopuoli.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #5

Bodil, Talvivaarakin tekee sitä enemmän voittoa mitä vähemmän kuluja huomioidaan.

OECD tutkimus on siis yhtä tyhjän kanssa ja pohjautuu tilanteeseen ennen maailmanlaajuista talouskriisiä. Nokia oli silloin maailman suurin kännykkävalmistaja ja Elcoteq teki 4,3 miljardin euron liikevaihdon. Tilanne on tuosta muuttunut jonkin verran eikä Nokia ole enää edes kännykänvalmistaja ja Elcoteq meni nurin.

Seppo Hildén Vastaus kommenttiin #3

Tuo tutkimus on täysin turha, koska tutkijat paljastavat (s 35) että "Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäi merkittäviä sosiaaliturvan osia, kuten toimeentulotuki sekä terveysperusteiset palvelut"

Heh, nämähän ne ovat kunnille kustannuksiltaan ne suurimmat menoerät, ja juuri ne rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Miksiköhän?

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren Vastaus kommenttiin #7

Tuossa oli tarkasteltu vain Kelan tukia. Kela jakaa vuosittain noin 12 miljardia euroa ja toimeentulotuen kokonaiskustannukset noin 600 miljoonaa. Toimeentulotuki on viimesijaisin tukimuoto ja taso vaatimaton jolloin kokonaiskustannukset pienet verrattuna Kelan tukimääriin. Hiilamo selvitti toimeentulotuen käyttöä Helsingissä jossa selvisi että maahanmuuttajat saavat useammin toimeentulotukea (johtuen korkeammasta työttömyydestä) mutta saadut tukisummat vastaavasti pienemmät. Maahanmuuttajat käyttävät vähemmän terveyspalveluita johtuen ikärakenteesta.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #3

Bodil, höpsis kuntapaikkoja saavat eniten ne, jotka turvapaikkahakemuksen perustella todetaan ei pakolaisiksi.

Esa Niemi

Bodil, unohdat taas kerran, että maahanmuuttomme on yleisestikin todettu sosiaaliperäiseksi. Harva maahanmuuttaja nousee edes köyhyydestä ilman sosiaalitukia ja ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuista.

Pakolaisten vastaanotto on ihmisten auttaista, mutta me tuskin saamme edes pakolaisia. Turvapaikkahakemuksen perusteella lähes kaikki todetaan ei-pakolaisiksi.

Vuosien 2000-2013 välillä meille saapui reilu 46 000 turvapaikanhakijaa, joista 1664 sai turvapaikan ja n. 45 000 todettiin ei-pakolaisiksi. Kun 3,5% sai turvapaikan, niin 96,5% todettiin etteivät nimenomaa ole pakolaisia.

Maahanmuuttajia suositaan asuntojonoissa ja selvimpänä osoituksena siitä, että kuntapaikan saaneet maahanmuuttajatkin ohittavat kantaväestöä esim. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista reilu 1/4 on mennyt maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien asunnottomuus liittyy usein kuntapaikasta luopumiseen ja hakeutuminen isoihin kaupunkeihin, joissa on vähiten asuntoja tarjolla. Yksityisiltä markkinoilta on vaikea saada asuntoa jos ei ole tuoloja. Minä toki tunnen asuntosijoittajia, jotka nimenomaa syrjivät suomalaisia saadakseen sossun asiakkaana olevia maahanmuuttajia koska kaupunkin maksaa vahingot mukisematta ja asuntoihin jää aina uusia kalusteita, joita eivät jaksa siirtää seuraavaan asuntoon.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Jos saa suojeluperusteisen oleskeluluvan tai turvapaikan niin se tarkoittaa että on kansainvälistä suojelua saava, siis pakolainen. Yli puolet turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen. Suomeen tulee vuosittain 2000-3000 turvapaikanhakijaa josta alle puolet saa jäädä. Mitään sosiaaliperäistä maahanmuuttoa ei ole. Oleskelulupaa ei saa sen perusteella ja tänne tullaan joko työn, perheen, opiskelun takia. Sen lisäksi tulee pieni joukko pakolaisia. Maahanmuutosta n 90% on muunlaista maahanmuuttoa kuin turvapaikkahakumenettelyn kautta.

Maahanmuuttajien asunnottomuus on korkeampi kuin kantaväestön ja erityisesti perheiden kohdalla.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #13

Bodil Rosengren:
"Jos saa suojeluperusteisen oleskeluluvan tai turvapaikan niin se tarkoittaa että on kansainvälistä suojelua saava, siis pakolainen."

Höpsis, väittämäsi on

a) YK:n pakolaissopimusta vastaan,

b) EU:n pakolaismääritelmää vastaan,

c) ulkomaalaislakia vastaan ja

d) maahanmuuttoviraston määritelmää vastaan.

Pysytään nyt kuitenkin tosiasioissa ja sinun kannattaa palata keskusteluun kun tietosi vastaavat todellisuutta.

Turvapaikanahakijoita on n. 4000 vuosittain ja jollain tavalla Suomeen määrä nousee perheenyhdistämisten myötä.

Sosiaalinen maahanmuutto kuvaa hyvin maahanmuuttoa, joka on yleisestikin riippuvainen yhteiskunnan sosiaalituesta. Henkilöt, jotka eivät omin avuin kykene ansaitsemaan elinkustannuksiin riittävää tulotasoa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus on pitkälti siis itseaiheutettua elintasoasunnottomuutta jos luopuu esim. kuntapaikastaan ja muuttaa väkisin esim. Helsinkiin. Muissa kaupungeissa maahanmuuttajille ei oikein asunnottomuutta.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren Vastaus kommenttiin #15

Puhut taas ihan omia. Sekä UNHCR, Suomen viranomaiset ja EU pitää kaikkia kv suojalua saavia pakolaisiksi. Pakolaisasema on vain osalla (johtuen EU:n lainsäädännöstä) mutta pakolaisia ovat myös nuo muut. Maahanmuuttovirastokin luokittelee heitä pakolaisiksi.

2000-luvulla on tullut keskimäärin alle 2000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Miksi valehtelet noista luvuista? Viime vuonna tuli 3651 hakijaa.

Asunnottomuus on yleisempää pk-seudulla ja tämä koskee yhtälailla kantaväestö.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #16

Bodil on hyvä ja positiivisen väitteen esittäjänä kertoo todistustaakan mukaisesti miten puhuisin omiani?

Kaikkien mainittujen tahojen mukaan pakolainen on turvapaikan saanut ja henkilö, joka ei saa turvapaikkaa ei ole pakolainen.

Heh, satunnaisen tilaston luokittelutermiin vetoaminen on jo epätoivoista. Tilastointitermi ei muuta pakolaisen juridista asemaa ja se ei ole kuin tilastointinimike tilastoissa, joka laskee pakolaiset ja ei-pakolaiset yhteen.

Tässä maahanmuuttoviraston kanta:

"Ulkomaalaislaissa olevat edellytykset turvapaikan antamiselle ovat samat kuin Geneven pakolaissopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut.

Pakolaisaseman saa

ulkomaalainen, joka on saanut turvapaikan Suomessa

pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan saanut ulkomaalainen, joka on otettu pakolaiskiintiössä Suomeen

edellä mainitun ulkomaalaisen perheenjäsen, joka on saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan ja joka on katsottava pakolaiseksi.

Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, sinulle voidaan myöntää turvapaikkahakemuksesi perusteella oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, eli toissijainen suojeluasema. "

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaik...

Bodil, esität väitteen, että 2000-luvulla on tullut keskimäärin alle 2000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Syytät omalla nimellä esiintyvää henkilöä valehtelusta, syytös on vakava, joten ole siis hyvä ja todenna väitteesi. Jos olet väärässä syytöksesi kanssa niin odotan anteeksipyyntöä kuten hyvään keskustelutapaan ja keskustelukumppanien kunnioittamiseen kuuluu. Sivistynyt henkilö osaa kyllä huomauttaa asiallisesti sekä esittää oikeat luvut automaattisesti mikäli esitetyissä luvuissa olisi huomautettavaa. Turhat syytökset valehtelusta ilmoitan ylläpidolle jatkotoimenpiteitä varten mikäli kyse on vain keskustelun häiriköinnistä.

Tilastokeskuksen mukaan turvapaikanhakijoita oli 46543 hakijaa vuosien 2000-2013 välillä. Per vuosi tuo tekee 3580 henkilöä eli n. 4000 vuosittain, mutta sinun väittämä on alle 2000 henkilöä vuodessa. Kumpi väärässä sinä vai Tilastokeskus?

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaes...

viimeinen taulukko.

Käyttäjän taistomiettinen kuva
Taisto Miettinen Vastaus kommenttiin #17

Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuosittain hakijoita ilmeisesti vajaa 4000 ja vastaanotettuja vajaa 2000, kun kiintiö 750

Toimituksen poiminnat